Savon kielen iäntäminen

 

Savolaessa puhheessa ee sua vahingossakaa käättee kirjakielen sanoja, ne pittää kiertee tae oekasta. Usseen kun oon sanonna olovaen savolaenen, minulle on tarjottu Kauppinen-Kaappinen- Kuappinen nimenmuutosjuttua. Eekä moenkaa ymmärrä mistee siinä on kysymys. Au-iänne oekastaan aa- iänteeks ja kaappi on kuappi. Maailma on vaekee sana niille, jotka yrittää kiäntee sen savoks. Maa on mua ja ilma on ilima. Muailima on vaekee ja liian pitkä, ja niin se on sitte mualima. Lottovoettaja halus aekonaan nähä maalimaa.  Voep olla olemattakii-  oel yhessä savolaesjutussa. Savolaeset ee sano: olematta, vuan olemata. Elikkä savolaesittaen tuo oes: voep olla olematakkii.                                                    

D-kirjainta, eli pehmeetä T:tä, ee savolaenen kiel kiänny sanomaan. Sen paekalle laetetaan T vuan jos yritettään puhua kirjakieltä: sytän, sytämmeen. Puhheessa se on syvän, syvämmeen, joskus syömmeen. Jossaen sanoessa D jätetään poes: kodan, koan. Kahen vokkaalin iäntämisissä muuttuu: aa- ua, aamu-uamu.  ai-ae, kaivo-kaevo.  au-aa, kaukana-kaakana.   ei-ee, eilen-eelen.  oi-oe, koivu-koevu. ou-oo, Jouko-Jooko.  äi-äe, äiti-äeti/äet.   ää-iä, pää-piä.  Ii:t ja uu:t eevät muutu puhheessa monessakkaa sanassa. 

Leevveentä savvoo huastetaan Ylä-savossa, eekä puhheessa viännettäkkää ennee oekeen kiverästi. Tuo viäntäminennii on veäntämistä. Kuopiosta etelään alakaa olla jo er kieltä. Minullehhii on esmerkiks öylön ihan ooto ilimasu. Kun savvoo yritettään kirjottoo, oon sanonna, että kirjottakkee niinku puhutta. Usseen luullaan, että mie ja sie kuuluu savon kieleen. Mie-alue alakaa ittään päen männessä ja siitä kaakon suumtaan aena Kotkaan asti. Pohjos-Karjalaeset eevät halua olla savolaesija, vaekka kielessä on paljo sammoo. Errookii on. Kirjakielessä kun sanotaan: osaa, savolaenen ossoo, ja pohjos-karjalaenen sannoo: osovaa.

Savon kielen rohveetta Unto Eskelinen toe savon murteen kirjottamisseen j:n,  olj, tulj, mänj. Ukot Kuopion torillakkaa ee sitä jiitä puhheeseesa sua sopimaan, vuan nuo kuulostaa: oel, tuil, mäen (män). Veljmiehessä se suap olla, kun se on virallinen muoto. Yks ooto sana, on kuulemma jossae päen käätössäkkii, on öylön. Tavvoo Savvoo -kirjassa on usseeta ei-alakusija ilimasuja, ..., ei harakalle... Kyllähän savolaeset sannoo: ee , ee harakalle eekä seepäälle... 

Viäntäsyjä osa 4 ( 701- )

 Savolaesten viäntäsyjä, jatkoo...

701.-Ee se sanonu pahasti, se sano hyvästi.

702.-Siinä ee hyvä pilalle mäne.

703.-Olokoon sinun puhhees mitätön, ja minu ee tie kerrassa mittää.

704.-Suat selekääs jos puttoot.

705.-Ohhan nuita nähty.

706.-On se tolokun immeenen.

707.-Ee tuosta sua tolokkuva.

708.-Mittee se siinä lohnii.

709.-Ee pietä rajjaesija.

710.-Se on sen lorun loppu.

711.-On niinku persiille ammuttu karhu.

712.-Ensin tutkitaan, sitte vasta hutkitaan.

713.-Mittee siellä vatuloejjaan.

714.-Mistee kaakoo se vieras tulloo.

715.-Kennenkäs poekija sitä ollaan.

716.-Misteepä oot poekessa.

717.-Joku tolokku pittää olla kerjätessäkii.

718.-Ollaan kun ellun kanat.

719.-Männöö kun aropupu.

720.-Lähti kun telekkä pöntöstä.

721.-Ee järkipuhe aata.

722,-Ee sen piätä kiännetä.

723.-Pittää takkoo järkee sen piähän.

724.-Ee aata ennee isämeetäkää.

725.-Jos paremmaks tulloo, se on pilalla.

726.-On vielä äetisä helemoessa.

727.-On vielä märät korvantaokset.

728.-On lentännä pesästä.

729.-Jatkuvalla syötöllä.

730.-Kun markalla ostaa ja kahella myöp, niin rosentin voettaa.

731.-On suupielet korvissa.

732.-Naarattaa niiettä maha repijää.

733.-Meenoo ihan läkähtyvä.

734.-Män viärään kulukkuun.

735.-Meenas männä kuset hoosuun.

736.-On niinku varsat laetumella.

737.-Seorataan kellokasta.

738.-Lähti kun rasvattu salama.

739.-Tohtinooko tuota ies kysästä.

740.-Tyvestä puuhun noostaan.

741.-Män pihalle karmit kaalassa.

742.-Sillon lasinen laalukirja.

743.-Elä laakase, naatitaan.

744.-Parassii puhuja.

745.-Otti herneen nennääsä.

746.-Ovat kun paeta ja perse.

747.-Pit naaroo veet silimissä.

748.-Ee se naaruks joovva.

749.-Ee ollu itku kaakana.

750.-Oel  lokosat oltavat.

751.-Tuil paha oekosuluku.

752.-Ee osanna oottoo/-Ee osanna arvata.

753.-Ee siinä maesemat vaehu.

754.-Joku roti pittää olla.

755.-Mikäpä kiire tässä valamiissa mualimassa.

756.-Vierestä vietiin.

757.-Lyötiin kun vierasta sikkoo.

758.-Sillon luonnonviärät leokaperät.%

759.-Mittee se vähnii.%

760.-Kaeken muun hyvän lisäks.

761.-Suap tuntee nahoessaan.

762.-Viis virkoo, kuus näläkee.

763.-Ee niin pientä pilloo ettee totta toenen puel.

764.-Rakentipa melekosen rustingin.

765.-Siivooppas tuota turparustinkias.

766.-Jottae se rustoo.

767.-Eejjoo kuvan tosikaa.

768.-Oltiin korjanperräesinä.

769.-Se oel valehtelemata näen iso.

770.-Vähäsehhän tuo rassoo.

771.-Perskannikat on ku pennin korput.

772.-Eejjoo muuta kun luut ja nahka.

773.-Siinä sopassa herne toestaan ehtii.

774.-On siinäe yks pännänpyörittäjä.

775.-Vuotaa ihan solokenaan.

776.-Kaahee reekä on rengin perperissä.

777.-Elä hullua yllytä.

778.-Oon ihan viikkopöllö.

779.-Reppu selekään ja solalle.

780.-Herkiätkö tottelemasta.

781.-Mittee se siinä kummittelloo.

782.-Eepä oo hiäviä.

783.-Laetetaan markat jonnoon.

784.-Niihhän siinä lehessä luk.

785.-Ee siinä oo mittää hörsöjä.

786.-Antaa olla viimenen kerta.

787.-Kohtuus kaekessa, pullo päevässä.

788.-On noossu viärällä jalalla.

789.-Oo hupattamata.

790.-Kuhan on hänessä.

791.-On yhtä pitkee kun levveetäkkii.

792.- Mittee se tuota loehtoo.

793.-Tuosta nyt tulloo vuan rupija persiiseen.

794.-Voe Jumalan pyssyt ja puukuulat.

795.-Hullu mies Huittisista, syöp enemmän kun tienoo.

796.-Se on Aatamin aekuinen.

797.-Pittää kahtoo läpi sormiisa.

798.-Heti kun silimä välttää.

799.-On pahnan pohjimmaenen.

800.-On se jo hintasa hankkinna.

801.-Ee tarvihe kärvistellä.

802.-Pietään piä kylymänä.

803.-Ee tuota kehattu enempee tonkia.

803.-Silloel puheripuil. 804.-On niinku tulisilla hiilillä.

805.-Pittää laettoo apetta kuppuun.

806.-Jottae se rustoo.

807.-Suahhan nähä mitä siitä tulloo.

808.-On monta raatoo tulessa.

809.-On niinku kala veessä.

810.-Se on takkuisten takana.

811.-Nostetaan kissa pöövvälle.

812.-Kokkeillaan kepillä jiätä.

813.-Kyllä Siperia opettaa.

814.-Mutkasta tietä näkymättömiin.

815.-Tehtiin hätäpäessään.

816.-Voe elämän kevät ja kukkiva nuoruus.

817.-Otettiin kahmalokaapalla.

818.-Nyt männöö yil hilseen.

819.-Tuassiisa on ohta kurtussa.

820.-Männään räkä poskella.

821.-Oltiin ihan henkihieverissä.

822.-Ee koe syö eekä ruoste raeskoo.

823.-Männään tukka putkella.

824.-Siinä karvat pölisöö.

825.-Ee meenanna pysyvä hoosuissaan.

826.-Oel kaakoo viisas.

827.-Mäen ihan äetiisä.

828.-Ee herunna enempee.

829.-Ee veny eekä vanu.

830.-Män ihan tissin koetteluks.

831.-Tulloo tupenrapinat.

832.-Kyllä se siitä lutviutuu.

833.-Ee tullunna pennin hyrree.

834.-Ee yks piäsky kessee tie.

835.-Valluu kun ves hanahen selästä.

836.-Sillon virkayskä.

837.-Eehän tuosta oo ies persiin pyihkees.

838.-Jäe huavi aaki.

839.-Käv piälle kun ylleenen syyttäjä.

840.-Ee aata itku markkinoella.

841.-Kuuntel korvat höröllään.

842.-On niinku paska tikun nokassa.

843.-Tuil ihan puun takkoo.

844.-Hölökyn kölökyn.

845.-Ee nää ristinsieluva.

846.-Se oel piste i:n piälle.

847.-Elä herätä nukkuvoo karhua.

848.-Etteenpäen sano mummu lumessa.

849.-On niinku pahanen kakara.

850.-Suahhan nähä mitä siitä tulloo.

851.-Vanahenoo ihan silimissä.

852.-Nahkurin orsilla tavataan.

853.-Vanahoo miestä lapsettaa.

854.-Se on pihalla kun lumiukko.

855.-Jokkaenen tulloo uskollaan aatuvaaks.

856.-Ee heetetä helemijä sijoelle.

857.-Asiat heettää häränpyllyä.

858.-Moen on kakku piältä kaanis.

859.-Ee se pysy hyppysissä.

860.-Tanner tömisöö ja aetoo kuatuu.

861.-Tyynessä veessä ne kalattii kuttoo.

862.-Voe helevetin kuustoesta.

863.-Leekki leekkinä, poes pylly tyynyltä.

864.-Vae niin Vaenikaenen.

865.-On se jossaen takaraevossa.

866.-Noos ihan ves kielelle.

867.-Kuola valluu suupielestä.

868.-Piti kieltä lippoo.

869.-Vee kielen männessään.

870.-Vaehtelu virkistää.

871.-Ee se vaehtaen parane.

872.-Pienilläe paoella on korvat.

873.-Pittää laskee kahen käen sormilla.

874.-Lopeta tuo ruinoominen.

875.-Oelpahan pitkä ruppeema.

876.-Vie männessäs, tuo tullessas.

877.-Toenen silimä tollallaan, toenen tollamaesillaan.

878.-Sen pellon akka peettää hammeellaan.

879.-Se on liäkärin miärääs.

880.-Ee kää, sanottiin pankissa.

881.-Nyt lakasoo suuret luuvvat.

882.-Männöö kun on männäkseen.

883.-On sitä kaekenlaesija kotkotuksia.

884.-Ee se oo tietonaankaa.

885.-Onpahan rukkasella niistettävä nokka.

886.-Nukkuu koeran unta.

887.-Lyyvvään hanskat tiskiin.

888.-Tekköö röötämällä.

889.-Nyt kyllä urakat kussoo.

890.-Lyyvvään persettä penkkiin.

891.-Lyhyt on tuo immeesen muisti.

892.-Elä muuta viserrä.%

893.-Nyt meenas männä sormi suuhun.

894.-Joku on syöny minun suulla kissanpaskoo.

895.-Jos ee jottaen paekkoo kolota, niin sillon on kuollu.

896.-Meetä ee tuulet heeluta.

897.-Ohhan tuo jo paremmalla puolella.

898.-Taes männä pupu pöksyyn.

899.-Ee katota lahjahevosta suuhun.

900.-On siinäe yks luojan mielharmi.

901.-Aastahan seon alotettava.

902.-Johan nyt on markkinat.

903.-Ee oo kööhä eekä kippee.

904.-Hee hulinoo, sano akka kun kirnuun pieras.

905.-Konstit on monet, sano akka kun kissalla pöötee pyihki.

906.-Meenasin kuatoo kirnuuksen

907.-On mukava mies nukkuissaan.

908.-Se sae kuolla suappaat jalassa.

909.-Voe kun ee jootus sängynpohjalle makkoomaan.

910.-Voe kun Luoja korjoes poes.

911.-Kääpi kun luomisen työ.

912.-On huutava pula.

913.-Ohhan oekee poropeokalo.

914.-Eläpäs omistele.

915.-Mikkään se luuloo olovasa.

916.-Siinä on sitte vanaha jiärä.

917.-Veettiin höplästä.

918.-Tehtiin ihan umpimähkään.

919.-Soppii kun nyrkki silimään.

920.-Siinä se pastieroo.

921.-Tyhjästä on paha nyhjästä.

922.-On kantona kaskessa.

923.-Nyt hommasta on männy maku.

924.-Ee tule suru puseroon.

925.-Oel kylymä rinki persiin ympärillä.

926.-Ee se korvaasa lotkaattanna.

927.-Ee ollu kuulovinnaa.

928.-Se on äessään.

929.-Kuunteloo korvat hörössä.

930.-Oel piä paenuksissa.

931.-Siinoel miel matalalla.

932.-Piti huutoo persiin pohjasta.

933.-Jäe ikkuiset vihat.

934.-Männään kun viimestä päevee.

935.-On se koeranvirka.

936.-Lähtöö löttötuoheen.

937.-Tehtiin ihan summamutikassa.

938.-Ymmärrys hoe, elä jätä.

939.-Mittee se rovihtoo.

940.-On se hyvässä lihassa.

941.-Pannaan kynttä kettoon.

942.-Voe rähmänkäpälä.

943.-Se tieto tuil kaatta rantaen.

944.-On riähkän näkönen.

945.-Ee oo harmaenta uavistusta.

946.-Se on sen lorun loppu.

947.-Semmosta seon valssi kesällä.

948.-Semmonen luuviulu.

949.-Hoosut puttoo, hevoset jättää.

950.-Tuppuraenen Tappuraesen takkuumiehenä.

951.-On niinku hyttysen paska Itämeressä

952.-On kalakkilaevan kapteen.

953.-Ee kestä päevänvalloo.

954.-Ee koera perrään haaku.

955.-Siinon koera haavattuna.

956.-On niinku jätkän räkä piikkilanka-aejjalla.

957.-Seesoo kun lehmä suossa.

958.-On oksan ottajia, jos oes kuusen kuatajia.

959.-Ee oo ossoo eekä arpoo.

960.-Ee mittää mittoomista, paa puntaris naalaan.

961.-Vettä koeraen sottaan.^^

962.-On niinku hollitalli.

963.-Ollaan hajulla.

964.-Mistees päen nyt tuuloo.

965.-Ollaan veitenterällä.

966.-Harmin paekka.

967.-Hee sun heeluvilles.

968.-Ee tehny kessee eekä talavee.

969.-Kasvaa kun sienijä satteella.

970.-Voe hyvä Sylyvi.

971.-Kun kissa on poekessa, hiiret hyppii pöövällä.

972.-Huh hellettä, sano jänis pakkasella.

973.-Se on ollu siinä ijät ja aejjat.

974.-On se latvasta laho.

975.-Ootetaan kun kuuta noosevoo.

976.-Seon kiikun kaakun.

977.-Olokoon vaekka mualiman tappiin.

978.-Makkoo reporankana

979.-Laeska töetään luettelloo.

980.-Tekköö hyvvee nuapurin kuiville heenille. (Sattaa)

981.-Kukkaa ee oo seppä syntyissään.

982.-Puhhuu korkoen kansa.

983.-Ee ikikuuna päevänä.

984.-Ee männä merta eemmäs kallaan.

985.-Joka ottaa ja antaa, se katinpaskan kantaa.

986.-Ee haakku huavoo tie.

987.-Tehhään niinku Iisakin kirkkoo.

988.-On oma lehmä ojassa.

989.-Laetetaan tossuva toesen etteen.

990.-Suap olla laetimmaenen kerta.

991.-Sen verran pittää olla, ettee koerat kintulle kuse.

992.-Piäs kun koera veräjästä.

993.-Selevähän se on mikä ee oo epäselevä.

994.-Tekköö makkaran mieleesekseen.

995.-Joka kuppisa nuoloo se rikkaana kuoloo.

996.-Mooruvaa kun kolli maaliskuussa.

997.-Ee kerinnä kissoo sanomaan.

998.-Kissa kiitoksella ellää.

999.-On niinku tervanjuontia.

1000. -Puhu sinä, minä pitelen hevosta.

 

.

Viäntäsyjä osa 3 ( 501 - 700)

 Savolaesten viäntäsyjä , jatkoo

501.-Viännetään raatalangasta.

502.-Liekkö tuolla puhtaat jaahot pussissa.

503.-Nyt on puhheet pietty.

504.-Puhumata paras.

505.-Nyt turpa rullalle.

506.-Tuo tuil myöhäjunassa.

507.-Putos ku eno venneestä.

508.-On monessa liemessä keetetty.

509.-Rassoo verta nenästään.

510.-Ee se puttoos mittää, vuan se äkkipyssääs.

511.-Himot ne on hiirelläkkii.

512.-Korree kun riikinkukko.

513.-On suu messingillä.

514.-On suu vehnäsellä.

515.-Puhhuu kun papupata.

516.-Kööhä kun kirkonrotta.

517.-Eto elävä ja sae tuommosta aekaan.

518.-On piällepäsmärinä.

519.-Männään siitä missä aeta on matalin.

520.-Männään sinne minne nokka osottaa.

521.-Ee tiijjä itkiskö vae naarasko.

522.-Tehtiin karhunpalavelus.

523.-Ee se pelloo joka pelekee.

524.-On se totinen torvensoettaja.

525.-Oel huul pyöreenä.

526.-Se oel märkä rätti nuamalle.

526.-Turha on männyttä itkee.

527.-Ee tiijjä mistee on tulossa, eekä minnekkä on mänössä.

528.-Ee tullunna kunnon juustoo.

529.-Lisänä on rikka rokassa.

530.-Pannaan pillit pussiin.

531.-Ee päevä paesta eekä kuu kumota.

532.-Elä ennee jahvarttoo.

533.-Piällä oel pässinpökkimät.

534.-Vanaha konsti on parempi kun pussillinen uusija.

535.-Ee siinä oo nokan koputtamista.

536.-Suutarin lapsilla eejjoo kenkiä.

537.-Syyvvään niiettä napa ruskaa.

538.-Ee tullu mittään muorin kuolemasta, se vuan purroo ja leekkoo.

539.-Se on männeen talaven lumija.

540.-Kyllä kesä kuivoo minkä se kasteloo.

541.-Uus lumi on vanahan surma.

542.-Kylymä kahvi kaanistaa.

543.-Kahvi kuumana ja tyttö nuorena.

544.-Ee oo raha tehny pessee.

545.-Narrattiin kun vanahoo kuikkoo.

546.-Tulloo lunta tuppaan.

547.-Muna on viisaampi kannoo.

548.-On tiällä muitae rahamiehijä.

549.-Siinä se pastieroo.

550.-Pietään niinku piispoo pappilassa.

551.-Oel myrsky veslasissa.

552.-Pittää olla mörön syöttina.

553.-Meetä on moneks.

554.-Alaspäen kun lehmän häntä.

555.-Pittää ottoo unta kualiin.

556.-Ee eletä kelloon kahtoen.

557.-Nyt otti otraleepä.

558.-Jootuu tiilenpäetä lukemaan.

559.-Tehhään niinku hyvä tulloo.

560.-Niin lukkoo isossa kirjassa.

561.-Sanassa sanotaan.

562.-Ollaan ihan saanapuhtaeta.

563.-On syntymäasussaan.

564.-Roekeltaa ihan alasti.

565.-Elä pihtoo.

566.-On taottava kun raata on kuuma.

567.-Onko se kulukenna säkki piässä.

568.-Se on oekee emävale.

569.-Väljä on vaekkee mahu.

570.-Ennoo veljen vartija.

571.-Happamija sano kettu pihlajanmarjoesta

572.-Kovat on liäkkeettii.

573.-Paenappa puuta.

574.-Istuhhan kiireemmäks aekoo.

575.-Istu perseelles.

576.-Jos antaa pirulle pikkusormen, se viep koko käen.

577.-Elä pistä lusikkoos siihen soppaan.

578.-Piäppä mölyt mahassas.

579.-On se melekonen aetomus.

580.-Ee ammuta sanantuojoo.

581.-Uskokoon kuka tahtoo.

582.-Kiännetään uus lehti.

583.-Tikulla silimään joka vanahoja muistaa.

584.-On sillä hyvä rätinkipiä.

585.-Oel laeha sualis.

586.-On niinku rotta lookussa.

587.-On se niin viärin.

588.-Näen on marjat.

589.-On nuita maeta ja mantuja.

590.-Rohkee rokan syöp.

591.-Tuntoo selekänahassaan.

592.-Syvän läpättää kun lampaan saparo.

593.-On syvän kulukussa.

594.-Nielase vuan kitusiis.

595.-Oel iho kananlihalla.

596.-Tukka noos pystyyn.

597.-Mäen puurot ja vellit sekasi.

598.-Ee olla oekeen kartalla.

599.-Oo iäneti.

600.-Männy mikä männy.

601.-Aata miestä mäessä.

602.-Ee siellä myötääsä ravata.

603.-Ee se oo mualiman loppu.

604.-Taes männä pilit pattaan.

605.-Ee se paljo mieltä lämmitä.

606.-Ee suuret sanat suuta halakase.

607.-Siinä on ituva.

608.-Kuuntel silimee räppäättämätä.

609.-Oel se melekonen valitusvirs.

610.-Kaekki muut on vastaan, vuan saha puoltaa.

611.-Pannaan pyörät pyörimään.

612.-Antaapa aejjan kuluva.

613.-Ee se oo mistään poekessa.

614.-Ee piä lyyvvä lyötyvä.

615.-Käämässähän tiällä vuan ollaan.

616.-Otetaan ilo irti.

617.-Surut poes ja kukka rintaan.

618.-Puristaako sulla pipo.

619.-Siitä tuil itku ja hampaehin kiristys.

620.-Pannaan riita kahtija.

621.-Hyvästi on pullat uunissa.

622.-Tarjolla on sen seehtemee sorttija.

623.-Antaa kaekkiin kukkiin kukkija.

624.-Ollaan kun sillit suolassa.

625.-Osu ja uppos.

626.-Sattaa muahan asti.

627.-Sattaa jalakorätttijä.

628.-On melekonen hernerokkasumu.

629.-Ee se muata merelle vie.

630.-On pallo jalassa.

631.-Noosoo ihan tuskanhiki.

632.-On niinku haavvasta noossu.

633.-Se oel juopontuurija.

634.-Yheksän henkee kun kissalla.

635.-Puttoo aena jaloelleen kun kissa.

635.-Onhan se laeskanpulskee.

636.-Veetään pisteet kottiin.

637.-Paesuu ku pullataekina.

638.-Levis kun Jokisen evväät.

639.-Sattaa meejjän laariin.

640.-Tulloo mökkihöperöks.

641.-Ee mahu minun piähän.

642.-Maestuu puulle.

643.-Jäe vuan märkä läntti.

644.-Oes kirveellä töetä.

645.-Se on luonnon laki.

646.-Männään vaekka läpi harmoon kiven.

647.-Poes alta risut ja männynkävyt.

648.-On sillä lehmän hermot.

649.-On ihan tarpeeks piähän potkittu.

650.-Liukas lattija ja aena soep.

651.-Ee oo sanonu halastuva sannoo.

652.-Lähetään niiettä morkoonit soep.

653.-Pijot paranoo kun vieraat vähenöö.

654.-Männään ennenku käskyt harvenoo.

655.-Ottakee elekeekä kursaella.

656.-Etupenkkiin makso mitä makso.

657.-Pittää ottoo vinkistä vaarin.

658.-Pannaan suurusta rinnan alle.

659.-Silimät söes vuan maha ee vejä.

660.-Pietään niinkun kukkoo kämmenellä.

661.-Ruokahalu kasvaa syyvvessä.

662.-On ihan kun lastu laeneella.

663.-Kiännetään kaekki kivet ja kannot.

664.-Ee se mittää kun sen tietää.

665.-Ee mikkää ruusu, vuan kukka kumminnii.

666.-Karkas mopo käsistä.

667.-Laetetaan jottaen suolenmutkaan.

668.-Ee sillä näläkä lähe eekä toenen tule.

669.-Pittää löösätä vyötä.

670.-Pittää tehhä vyöhön lissee reekijä.

671.-Kun jalaka kapsaa niin suu napsaa.

672.-Myötääsä mutustaa jottaen.

673.-Pittää suaha voeta leevälle.

674.-Savolaenen pulloposki, syöpi puuron leevän kansa.

675.-Pistä vuan liiviis.

676.-Pittää erottoo jyvät akanoesta.

677.-Ee tiijjä kumpiko piä puhhuu.

678.-Veettiin matto jalakoehin alta.

679.-Tulevaesuus ee näätä ruususelta.

680.-On äkänen kun ampiaenen.

681.-On kusijaesija hoosussa.

682.-Puhhuu suu vuahossa.

683.-Ollaan puun ja kuoren välissä.

684.-Ee matka tapa vuan vaahti.

685.-Siinä ee kaavvan vanahettu.

686.-Se on siinä ja pulinat poes.

687.-Valehtelloo päen nuamoo.

688.-Tuota et usko itekkään.

689.-Syöphän tuota ennenkun selekääsä ottaa.

690.-Maestus varmaan sullekkii.

691.-Montas söet.

692.-Otetaan tuikku murheeseen.

693.-Otetaan sen kunniaks, kun sisko piäs sahalle töehin.

694.-Pohjanmuan kaatta.

695.-Otetaan ettee unehu.

696.-Kun tästä selevitään niin otetaan kunnon känni.

697.-Tippuu korpikuusen kyynelijä.

698.-On mualiman kirjat sekasi.

699.-Ollaan leevän syrjässä kiini.

700.-Ee se päevä tästä parane.

 

Viäntäsyjä osa 2 ( 301-500)

 Jatkoo: Savolaesten viäntäsyjä osa 2

301.-Poes poes postin tieltä.

302.-Levijää kun kulovalakee.

303.-Pukki kualimuan vartijana.

304.-Uskoo kun pukki suuriin sarviisa.

305.-Polttaa kynttilöö kumpasestakii piästä.

306.-Hyvästi selevä päevä.

307.-On ahistettu nurkkaan.

308.-Pannaan jalalla korreesti.

309.-Siitähän se nyt riemu repijää.

310.-Laetataan hynttyyt yhteen.

311.-Ee se oo mikkään uskonkappale.

312.-Ee luulo oo tiejon viärti.

313.-Puhhuu kun Ruuneperi.

314.-Elä laala, kiusoo muuten.

315.-Oekeen on, veesoo poes.

316.-Mikä laalaen tulloo, se viheltäen männöö.

317.-Parempi laeha sovinto, kun lihava riita.

318.-Sanasta miestä, sarvesta härkee.

319.-On sanasa mittanen mies.

320.-Ee sota yhtä miestä kaepoo.

321.-Männöö sukset ristiin.

322.-Kortti tuop, kortti viep.

323.-Potkii aesan yil.

324.-Mäen ihan umpisukkeloon.

325.-Se on laeha lohtu.

326.-Vakka kantesa valihtoo.

327.-Veleka on veli otettaessa, veljenpoeka maksettaessa.

328.-Työmies on palakkasa ansaennu.

329.-Ruoho on vihreenpöö aejjan toesella puolella.

330.-Ruokaraaha rengillekkii.

331.-Tuil on hyvä renki, vuan huono isäntä.

332.-Oma tupa, oma lupa.

333.-Ee nimi miestä pahenna, jos ee mies nimmee.

334.-Moen on kottiisa kuollu.

335.-Kissa kiitoksella ellää.

336.-Kerranhan se vuan kirpasoo.

337.-Ee olla ens kertoo pappia kyyvissä.

338.-Ee siitä paljoo parta paaku.

339.-On silimä kovana.

340.-Kiertää kun kissa kuumoo puuroo.

341.-On niinku kissa pistoksissa.

342.-Ee sille kunnian kukko laala.

343.-On se varsinaenen pässinpiä.

344.-Lyöpi piätä seenään.

345.-Sootaa aena vastavirtaan.

346.-On se vastarannan kiiski.

347.-Tuumasta toemeen.

348.-Ee tippa tapa.

349.-Ves on vanahin voetehista.

350.-Pietään lippu korkeella.

351.-Ee niä mehtee puilta.

352.-Se on sinun piänsärkys.

353.-Sehän kääp kun ennen tehneeltä.

354.-Konneella on hyvä veesata.

355.-Tasanen luonne, aena äkänen.

356.-Jootilaelle jottaen.

357.-Arka mies ee sua kaanista vaemoo.

358.-Heetä sillä veslintuva.

359.-Tulloo vastuupäevät.

360.-Ee napilla pelata.

361.-Joka iliman syytä suuttuu, se lahjata leppyy.

362.-Etitään neoloo heenäsuovasta.

363.-Heleppoo kun heenänteko.

364.-Ee sovi meejjän  pirtaan.

365.-On niinku tunkis kiärmettä pyssyyn.

366.-Nuorena on vihta viännettävä.

367.-Minkä nuorena oppii, sen vanahana taetaa.

368.-Valleella on lyhyvet jälet.

369.-Siinä seon tottuuven torvi.

370.-Ee se toohu ikkee kysy.

371.-Kiänty kuppi nurin.

372.-Oel paenavia syitä.

373.-Tekpä niin tae näen, aena männöö viärinpäen.

374.-Pannaan käet kyynärpäetä myöten ristiin.

375.-Kaekkee sitä näkköö kun vanahaks ellää.

376.-Tekköö häejjyvä.

377.-Kiljuu kun pistetty sika.

378.-Voe tuota ruojoo minkä tek.

379.- Hivukset on kun tarhapöllöllä.

380.-On niinku laatapiä härkä.

381.-Kukas sen kissan hännän nostaa, jos ee kissa ite.

382.-Ee  haakku huavoo tie.

383.-Pietään luoja mielessä ja hoosut jalassa.

384.-Pietään tupakanmittanen taako.

385.-Passoo sitä istuva valamiiseen pöötään.

386.-Käestä pittäen passataan.

387.-Eepäs nyt silimille hypitä.

388.-En oes tuotakaa tienny jos oesin eelen kuollu.

389.-Ee oo eelisen teeren poeka.

390.-Kantaa selekä viäränä.

391.-Siihen tarvitaan paljo paperrahhoo.

392.-Ee oo huolta huomisesta.

393.-Huoleton on hevoseton poeka.

394.-On se tuulella kääpä.

395.-Suis lampaan vuatteessa.

396.-Jootuu suven suuhun.

397.-Tavottelloo kuuta taevaalta.

398.-Ee mualima siihen lopu.

399.-Siinä sitä ollaan sen puhtaan kaalan kansa.

400.-Oma mua mansikka, muu mua mustikka.

401.-Laetetaan aevot narikkaan.

402.-Ee paakuteta hinkselijä.

403.-Jiätiin kiini hoosut kintuissa.

404.-Jiäp vuan paskanen vana taevaalle.

405.-Ollaan liäpän jälillä.

406.-Ollaan joron jälillä.

407.-Paestaa kun Naantalin aarinko.

408.-Tupa täännä ja porstuva puolillaan.

409.-Voe taevahan taatto.

410.-Silimät seesoo piässä.

410.-Luoja ee oo kieltännä suurija huaveelemasta.

411.-On kiini niinku takijaenen.

412.-Alahhan laputtoo.

413.-Hartijat kun laon ovet.

414.-Veetään perseet olalle.

415.-Puhhuu paskoo lämpimikseen.

416.-On rokotettu rammohvoonin neolalla.

417.-Oel niinku salaman iskemä.

418.-On niinku puusta puonnu.

419.-Piäsöö retonkiin nojjoomaan.

420.-Jouvvutaan ihan pystymehtään.

421.-Pie leepäläpes kiinni.

422.-Ootetaan kun kuuta noosevoo.

423.-Jos vuan rahkeet kestää.

424.-Naeset eellä vaekka heekoelle jäelle.

425.-Eekö sana kuulu, vae eekö se tehhoo.

426.-Ee siellä myötääsä purjata.

427.-Elä laske luikuria.

428.-Eletään niinku pellossa.

429.-Siinä aetoo kuatuu.

430.-Päevä männöö muatessa.

431.-Se on mualimanrannan mualar.

432.-Kärsi kärsi, kirkkaamman ruunun suat.

433.-Puhallettaan yhteen hiileen.

434.-Seon laeha lohtu.

435.-Se on hengelle hupa.

436.-No ee vähä mittää.

437.-Voep jootuva kiven sissään.

438.-Siitä suap vettä ja leepee.

439.-Lakastu maton alle.

440.-Hutasemalla tehty.

441.-Juttu on lähtennnä lentoon.

442.-Rolliakkaen juoruja.

443.-Pistä vuan piä pensaaseen.

444.-Löötyy siitä nurreekii puel.

445.-Rikas kun Roesos.

446.-On millä mällätä.

447.-Heevooppas puolet poes.

448.-On se nyt olovinnaan.

449.-Tehhään ristillinen tasajako.

450.-Asia on orraalla.

451.-Sillä on ketunhäntä kaenalossa.

452.-Sitte kun pappi sannoo aamenen.

453.-Ee se voevottelemalla parane.

454.-On niinku täe tervassa.

455.-Pittää jokkii nokkimisjärjestys olla.

456.-Sen verran pittää olla, ettee koerat kintulle kuse.

457.-Meenasin puota persiilleen.

458.-Pittäähän piällysmies olla.

459.-Pittää tälläätyvä.

460.-Laeta jottae riepuva piälles.

461.-On se rummoo, kun mies on korree.

462.-Ylypeys kääp lankeemuksen eellä.

463.-Kokenu kaekki tietään 

464.- Hartijoella on kaekki mualiman murheet.

465.-On Matti kukkarossa.

466.-Vuohkoo eessun taas.

467.-Parempi kahtoo kun katua.

468.-Pittää ottoo Ritolat.

469.-Viina on viisaehin juoma.

470.-Yil piäsemätön paekka.

471.-Täännä kun nuijjalla lyöty.

472.-On peokalo keskellä kämmentä.

473.-Tuosta on viis hirttä poekki.

474.-Sae jäniksen passin kooraan.

475.-Viskattiin kun vanaha rukkanen.

476.-Ee miel mettä keetä.

477.-On varsinaenen mämmikoora.

478.-Homma kääp ja henki haesoo.

479.-Paska haesoo ku paenikilipaeluissa.

480.- On se löölynlyömä.

481.-Suahaan jottae hipleetä.

482.-Kirjava kun tilikkutäkki.

483.-On niinku pakanamuan kartta.

484.-On lööhässä hirressä.

485.-Toevossa on hyvä ellee.

486.-Ee oo loppasuu.

487.-Ee tuosta oo talavelle.

488.-Poemitaan rusinat pullasta.

489.-Ee se leekiks joovva.

490.-Pyykki on pantu ja pyssyy.

491.-On lapspuolen asemassa.

492.-Ee pöllömpi homma.

493.-Siitä ee piätä silitetetä.

494.-Pittää ottoo ommoo lommoo.

495.-Pieppäs mölyt mahassas.

496.-On taejjot ruosteessa.

497.-Toen piälle.

498.-Ee koera perrään haaku.

499.-Näky vuan perävalot.

500.-Siinä mäen pasmat sekasi.

 

Telehvoonista älypuhelimmeen.

 Ee sitä osanna kukkaa seehtemänkymmentä vuotta sitte kuvitellakkaa, minkälaeseks puhelin kehittyy. Meejjännii kylällä oel pitkään aenoo puhelin kylän suurimmassa talossa. Ite kone oel seenällä, kammista pyöräätettii ja pyyvettiin keskusta yhistämmään tarvittavvaan numeroon. Elläenliäkär ja immeesliäkär oel niitä, joelle pit joskus soettoo. Muut asijat hoejettiin ylleesä kaapunnissa käävessä. Terveesijä ja kuulumisija ee kääty soettelemassa, ja muutama tappaas oel semmonen, että talosta tuotiin sannoo soetosta jostaen tärkeestä asijasta. Kaakopuhelut oes pitännä tilata, eekä semmosta meeltä millonkaa käätetty. Posti kuluki vielä sillon ja asiat hoijettiin kirjeellä. Viiskymmenluvulla kylälle tuil kaappa ja sinne tietennii puhelin. Kaapassa käävessä hoejettiin puhelinasijattii ja sen kaatta puhelimen käättö lissäänty.                

Pikkuhilijoo alako puhelimija tulla monneen talloon ja mökkiin. Kylälle laetetttin yhen mökin seenään keskustaalu. Monta vuotta se toemi niin, että keskusta hoeti ja päevysti mökin vuokralaeset, ensin pari naesimmeestä ja sitten pariskunta.    Oeskoon ollunna kolomen-neljäkymmenen liittymän töpselit parraemmillan. Sitten alako aatomatisoenti ja kyläkeskusta ee ennee tarvittu.

Minun puhelimen käättöen lissääty vasta 65- Keskon aekana. Aekasemmissa työpaekoessa oel puhelin, vuan eehän sitä suanu käättee ommiin puheluihin, ee tullunna ies mieleen. Armeejassa puhelin oel päevystäjän pöövvän luona käätävällä. Aenoo joka soetti oel kummitäet Helsingistä. Kun puhelu tuil, päevystäjän huuto kuulu koko kerrokseen, että naeset soettaa. Keskolla puhelimesta tuil sitte työkalu, kun piäsin tukkumyöjäks Iisalamessa, ja ostajaks myöhemmin Tampereella. Puhelut tuil keskuksen kaatta, vuan lähtevät tietennii mustan puhelimen numerokiekkoo veevoomalla. Kolikoella toemivia puhelinkoppija oel, vuan kaakopuheluita käätiin soettamassa vielä pitkälle 70-luvullakkii lennättimestä.                                                                                             

Ommaan huusholliin ostettiin puhelinosake ja näppäenpuhelin 1974. Vaehoen hommija myyntimieheks ja puhelinasijat hoijjettiin konttuurilla käävessä. Kun siellä käev, siellä suatto olla soettopyyntöjä iso nippu. Osan niistä ennätti hoetoo, osa jäe oottamaan ja lissee oel tullunna samanlaenen kasa. Kaekki oel hoejjossa, eekä kellää ollunna hoppuva. Vuan se muuttu matkapuhelimmiin aekaan. Muutaman vuojen aekana kaekille tuil kiire. Jos ee vastanna puhelimmeen tae ottanna yhteyttä heti eekä viijjeestosta päevä, tuil heti noottija. Sillon oel toesmiehen tunnusmerkkkijä BMW, NMT, ja HIV.  Minulla ee ollunna muuta kun NMT. Kännykät tuil käättöön 90-luvun alussa. Vaemo sae ensmäesen kännykkäsä -99. Ja hetihän se oppi sitä käättämään. Kun pitkä lasku tuil, ehän minä malttanna olla laskemata, kuinka monta tuntija se on kuukaaven aekana ollu puhelimessa. Aena puhelinlaskun tultuva suatiin sillon alakuun iänekäs keskustelu aekaan. Laskua kerty, vaekka oel jos jonniinlaesta puhepakettia ja ilimasta aekoo.

Vielä tuolta NMT:n aejjalta on tappaas, jota ee suatu selevitettyvä. Lähin aekasi uamulla työreessulle Lahteen. Oel liukas keli ja vaemo uattel varmistoo, oonko piässynnä perille. Naesiän vastas: "Tämän matkapuhelimen sijainti on jossain Baltiassa, emme saa yhteyttä." Kun vaemo sae minut sitte uamupäevällä vastoomaan, tuil äkästä iäntä, että missä sitä oekeen ollaan?! Operaattorikkaa ee osanna asijoo selvittee.         

Niihin pitkiin puhelinvuosiin jäläkeen en vieläkää rupattele liikoja puhelimessa. Asijat asijoena tiiviisti ja sillä hyvä. Vaemollekkii soetin aekanaan töehin harvoen, nyttii sen reessussa ollessa soetan vuan jos on asijoo. Nuita älypuhelimia vierastin aeka pitkään, vuan nythän ne alakaa olla asijoehin hoejjossa melekeen pakolliset. 

Luonnonilimijöetä

Saetta pootoo, saetta pootoo...  hoettiin penskana, kun ennustettii ilimoja päevänkakkaran valakeeta terälehtijä nyppimällä. Ohhan sitä tähän ikkään tullessa nähny monellaesta kelijä, vuan aena on satteen jäläkeen tullunna poota.
Äet pelekäs ukonilimoo, puhu Jumalanilimasta ja kun oekeen rässäätti kohalla, rukkoellii varjelusta. Minullahhii oel jonnii aekoo alle kymmenvuotijaana pelekoo, ukonilimalla suaton männä peeton alle kuurottammaan. Paer kertoo on sattunna aeka lähelle. Kerran heenäpellolla salama löe heenäseepääseen. Yks terävä rässääs ja koko seepäästä ee jiännä jälelle kun mustunu riuku. Heenättii pölähti taevaan tuuliin. Jottaen neljäkymmentä vuotta sitte oltiin kahen perreen voemalla retkeelemässä Ruunaankoskilla. Piettiin kahvitaakoo mäntykankaalla. Oel haatova tyyn ilima, ee oekeen pilivee missään. Yhtäkkijä räsähti, tae oekeestaan pamahti, niin että löe korvat lukkoon. Molempiin perreehin kymppivuotijaat poejjat löe maehin siinä silimänräppääksessä, vuan myö armeejan kääneet miehet ee ennätetty evvee räppäättee. Kun siitä tolokuttiin asijoo selevittämmään, nähtiin, että salama oel iskennä issoon petäjään viijenkymmenen metrin piässä. Ylläältä alas asti oel pitkin runkoo kuarnaan tullu semmone viijjen sentin ura. Ukonilimoo ee tullunna, eekä ruvenna satamaan.

Oekeen kovan ukkosmyrskyn alle en oo jootunna, vuan jäläkijä oon nähny montae kertoo. Aeka usseen on pahimmat myräkät suanu naesen nimen. On jiäny mieleen Asta, 30.7. 2010.  Liikuttiin aatolla sen jäläkeen itärajan pinnassa ja oelhan siellä jiäny näkösälle melekoset urat. Parsattoo metriä levveelti oel petäjikköö männy silleeks. Suurin osa oel männy poekki kun tuiltikut muutaman metrin korkeuvelta. Vaen muutama pikkunen sitkee oel siellä tiällä kallellaan pystyssä. Myrsky oel kulukenna mehtijä pitkin, yhtään talloo ee siellä kylällä ollu hajottanna.

Vaekuttavin luonnonnäätelmä on ollunna revontulet. Yhtenä tammikuisena yönä, kuuskymmenluvun alakupuolella, kävelin Iisalamesta ittään koetmökille. Oel tääsin selekee pakkasyö, kuukii taes paestoo. Koko sen toestatuntisen aekana loemusivat revontulet koko taevaankannen tääteesenä. Oel siinä monenlaesta kuvijoo, liikettä  ja monellaesta väriäkkiin. Oon kuullu asiantuntijoehin väettävän, että revontulista ee kuulu iäntä. Kyllä niistä kuulu välillä voemakastakii rätinätä. Halamemäen piältä näky koko taevas joka suuntaan. Seesatun kahtomaan. Oel se niin mahtava näätös, että rupes jollaen laella pelottammaannii.

Mualikylissä assuissa ee revontulija niä ja mitä oon joskus nähnykkii, ee ne tuon jäläkeen oo näättännä miltään. Voe jos oes ollunna kuvvaasvälineetä siihen aekaan ja vieläpä matkassa, niin oeshan siitä jiäny aenutloatunen tallenne. En löövvä mistään tarkkoo päevämiäree, enkä ies vuottakaa,  tuolle yölle. Voespa tuommosen järjestee ja näättee japanilaesryhmille, niin pienen rahan puute oes jonniiaekoo poekessa. Eehän tuota tiijjä, suunnittelu on käännissä.

 

Tissimuisteluva

Minnoon äetin puhheehin mukkaan immee luputtanna tissijä kolomevuotijaaks. Syynä oel ollunna vaavaiässä ilimenny nivustyrä, jota ee siihen aekaan leekattu ennen kun kolomevuotijaana. Se oel vaevanna, eekä itkun pärinä ollu loppunna muuten kun tissijä suuhun työntämällä. Tasapaenonen immeenen tuommosen jäläkeen minusta tuil, vuan aekalaella riippuvaesuutta siitä jäe. Vierotus kesti melekeen seehtemänkymmentä vuotta.                                                                    Toesella kymmenellä ollessa ee siihen paljoo liäkettä ollunna, mitä nyt lehissä oel avokaalasija kuvija Sohvi Loorenista ja Lollosta. Anttilan luvettelossakii oel alakuun naesilla mustat rikkoot ja vasta niihin piällä tissiliivit ja alushoosut. Jos jossaen sattu näkemään villaakselta saanovija naesija, tae rannan pusikossa vuatteeta vaehtamassa, eehän niitä voenu jiähä toljottammaan.                              Kaheksantoestavuotijaana olin töessä Iisalamessa meejjerin juustolassa. Siellä oel paer vuotta vanahempi Saimi-tyttö, ja oelhan se nätti muutennii kun nuamaltasa. Ja minähän olin siihen melekolaella pihkassa. Kerran sitte oltiin kellarissa kiäntelemässä suolaves- altaalla juustoja. Saemi nojas altaan reonoo vasten. Valakeessa työtakissa oel v-aakko ja tissivako oel aeka pitkälle näkösällä. Altaan reonoo pitkin kuluki kahen sentin pitunen koppakuorijaenen, ja sen enempee uattelemata pistin sen Saemin tissivakkoon. Kirkuminen oel semmosta, että se kuulu koko meejjeriin vaekka oltiin kellarissa. Minähän yritin tarjootuva ottamaan sen ötökän poessii, ee kelevanna. Iän vuan koven kun tyttö juosta pyrryytti pukuhuoneeseen. Ylleesöökii ennätti tulla kahtomaan, että mikä oekeen on hätänä. Olin korvat luimussa kun Saemi tuil takasi, vuan iänessä oel naaruva kun se minuva toru. Oeskoon tuommonen nykyvään sitä seksuvaalista häerintöö.

Kuumana päevänä tookokuussa 2018 ajelin aatolla Tampereella. Paekallisratijo oel pienellä ja sieltä kuulin, että tissit pittää rasvata ettee aarinko polta. Viänsin äkkijä toosan iäntä isommalle ja selevis, että oel kysseessä Ahlmannin koolun lehmät, joeta oltiin piästämässä laetumelle.