Viäntäsyjä osa 3 ( 501 - 700)

 Savolaesten viäntäsyjä , jatkoo

501.-Viännetään raatalangasta.

502.-Liekkö tuolla puhtaat jaahot pussissa.

503.-Nyt on puhheet pietty.

504.-Puhumata paras.

505.-Nyt turpa rullalle.

506.-Tuo tuil myöhäjunassa.

507.-Putos ku eno venneestä.

508.-On monessa liemessä keetetty.

509.-Rassoo verta nenästään.

510.-Ee se puttoos mittää, vuan se äkkipyssääs.

511.-Himot ne on hiirelläkkii.

512.-Korree kun riikinkukko.

513.-On suu messingillä.

514.-On suu vehnäsellä.

515.-Puhhuu kun papupata.

516.-Kööhä kun kirkonrotta.

517.-Eto elävä ja sae tuommosta aekaan.

518.-On piällepäsmärinä.

519.-Männään siitä missä aeta on matalin.

520.-Männään sinne minne nokka osottaa.

521.-Ee tiijjä itkiskö vae naarasko.

522.-Tehtiin karhunpalavelus.

523.-Ee se pelloo joka pelekee.

524.-On se totinen torvensoettaja.

525.-Oel huul pyöreenä.

526.-Se oel märkä rätti nuamalle.

526.-Turha on männyttä itkee.

527.-Ee tiijjä mistee on tulossa, eekä minnekkä on mänössä.

528.-Ee tullunna kunnon juustoo.

529.-Lisänä on rikka rokassa.

530.-Pannaan pillit pussiin.

531.-Ee päevä paesta eekä kuu kumota.

532.-Elä ennee jahvarttoo.

533.-Piällä oel pässinpökkimät.

534.-Vanaha konsti on parempi kun pussillinen uusija.

535.-Ee siinä oo nokan koputtamista.

536.-Suutarin lapsilla eejjoo kenkiä.

537.-Syyvvään niiettä napa ruskaa.

538.-Ee tullu mittään muorin kuolemasta, se vuan purroo ja leekkoo.

539.-Se on männeen talaven lumija.

540.-Kyllä kesä kuivoo minkä se kasteloo.

541.-Uus lumi on vanahan surma.

542.-Kylymä kahvi kaanistaa.

543.-Kahvi kuumana ja tyttö nuorena.

544.-Ee oo raha tehny pessee.

545.-Narrattiin kun vanahoo kuikkoo.

546.-Tulloo lunta tuppaan.

547.-Muna on viisaampi kannoo.

548.-On tiällä muitae rahamiehijä.

549.-Siinä se pastieroo.

550.-Pietään niinku piispoo pappilassa.

551.-Oel myrsky veslasissa.

552.-Pittää olla mörön syöttina.

553.-Meetä on moneks.

554.-Alaspäen kun lehmän häntä.

555.-Pittää ottoo unta kualiin.

556.-Ee eletä kelloon kahtoen.

557.-Nyt otti otraleepä.

558.-Jootuu tiilenpäetä lukemaan.

559.-Tehhään niinku hyvä tulloo.

560.-Niin lukkoo isossa kirjassa.

561.-Sanassa sanotaan.

562.-Ollaan ihan saanapuhtaeta.

563.-On syntymäasussaan.

564.-Roekeltaa ihan alasti.

565.-Elä pihtoo.

566.-On taottava kun raata on kuuma.

567.-Onko se kulukenna säkki piässä.

568.-Se on oekee emävale.

569.-Väljä on vaekkee mahu.

570.-Ennoo veljen vartija.

571.-Happamija sano kettu pihlajanmarjoesta

572.-Kovat on liäkkeettii.

573.-Paenappa puuta.

574.-Istuhhan kiireemmäks aekoo.

575.-Istu perseelles.

576.-Jos antaa pirulle pikkusormen, se viep koko käen.

577.-Elä pistä lusikkoos siihen soppaan.

578.-Piäppä mölyt mahassas.

579.-On se melekonen aetomus.

580.-Ee ammuta sanantuojoo.

581.-Uskokoon kuka tahtoo.

582.-Kiännetään uus lehti.

583.-Tikulla silimään joka vanahoja muistaa.

584.-On sillä hyvä rätinkipiä.

585.-Oel laeha sualis.

586.-On niinku rotta lookussa.

587.-On se niin viärin.

588.-Näen on marjat.

589.-On nuita maeta ja mantuja.

590.-Rohkee rokan syöp.

591.-Tuntoo selekänahassaan.

592.-Syvän läpättää kun lampaan saparo.

593.-On syvän kulukussa.

594.-Nielase vuan kitusiis.

595.-Oel iho kananlihalla.

596.-Tukka noos pystyyn.

597.-Mäen puurot ja vellit sekasi.

598.-Ee olla oekeen kartalla.

599.-Oo iäneti.

600.-Männy mikä männy.

601.-Aata miestä mäessä.

602.-Ee siellä myötääsä ravata.

603.-Ee se oo mualiman loppu.

604.-Taes männä pilit pattaan.

605.-Ee se paljo mieltä lämmitä.

606.-Ee suuret sanat suuta halakase.

607.-Siinä on ituva.

608.-Kuuntel silimee räppäättämätä.

609.-Oel se melekonen valitusvirs.

610.-Kaekki muut on vastaan, vuan saha puoltaa.

611.-Pannaan pyörät pyörimään.

612.-Antaapa aejjan kuluva.

613.-Ee se oo mistään poekessa.

614.-Ee piä lyyvvä lyötyvä.

615.-Käämässähän tiällä vuan ollaan.

616.-Otetaan ilo irti.

617.-Surut poes ja kukka rintaan.

618.-Puristaako sulla pipo.

619.-Siitä tuil itku ja hampaehin kiristys.

620.-Pannaan riita kahtija.

621.-Hyvästi on pullat uunissa.

622.-Tarjolla on sen seehtemee sorttija.

623.-Antaa kaekkiin kukkiin kukkija.

624.-Ollaan kun sillit suolassa.

625.-Osu ja uppos.

626.-Sattaa muahan asti.

627.-Sattaa jalakorätttijä.

628.-On melekonen hernerokkasumu.

629.-Ee se muata merelle vie.

630.-On pallo jalassa.

631.-Noosoo ihan tuskanhiki.

632.-On niinku haavvasta noossu.

633.-Se oel juopontuurija.

634.-Yheksän henkee kun kissalla.

635.-Puttoo aena jaloelleen kun kissa.

635.-Onhan se laeskanpulskee.

636.-Veetään pisteet kottiin.

637.-Paesuu ku pullataekina.

638.-Levis kun Jokisen evväät.

639.-Sattaa meejjän laariin.

640.-Tulloo mökkihöperöks.

641.-Ee mahu minun piähän.

642.-Maestuu puulle.

643.-Jäe vuan märkä läntti.

644.-Oes kirveellä töetä.

645.-Se on luonnon laki.

646.-Männään vaekka läpi harmoon kiven.

647.-Poes alta risut ja männynkävyt.

648.-On sillä lehmän hermot.

649.-On ihan tarpeeks piähän potkittu.

650.-Liukas lattija ja aena soep.

651.-Ee oo sanonu halastuva sannoo.

652.-Lähetään niiettä morkoonit soep.

653.-Pijot paranoo kun vieraat vähenöö.

654.-Männään ennenku käskyt harvenoo.

655.-Ottakee elekeekä kursaella.

656.-Etupenkkiin makso mitä makso.

657.-Pittää ottoo vinkistä vaarin.

658.-Pannaan suurusta rinnan alle.

659.-Silimät söes vuan maha ee vejä.

660.-Pietään niinkun kukkoo kämmenellä.

661.-Ruokahalu kasvaa syyvvessä.

662.-On ihan kun lastu laeneella.

663.-Kiännetään kaekki kivet ja kannot.

664.-Ee se mittää kun sen tietää.

665.-Ee mikkää ruusu, vuan kukka kumminnii.

666.-Karkas mopo käsistä.

667.-Laetetaan jottaen suolenmutkaan.

668.-Ee sillä näläkä lähe eekä toenen tule.

669.-Pittää löösätä vyötä.

670.-Pittää tehhä vyöhön lissee reekijä.

671.-Kun jalaka kapsaa niin suu napsaa.

672.-Myötääsä mutustaa jottaen.

673.-Pittää suaha voeta leevälle.

674.-Savolaenen pulloposki, syöpi puuron leevän kansa.

675.-Pistä vuan liiviis.

676.-Pittää erottoo jyvät akanoesta.

677.-Ee tiijjä kumpiko piä puhhuu.

678.-Veettiin matto jalakoehin alta.

679.-Tulevaesuus ee näätä ruususelta.

680.-On äkänen kun ampiaenen.

681.-On kusijaesija hoosussa.

682.-Puhhuu suu vuahossa.

683.-Ollaan puun ja kuoren välissä.

684.-Ee matka tapa vuan vaahti.

685.-Siinä ee kaavvan vanahettu.

686.-Se on siinä ja pulinat poes.

687.-Valehtelloo päen nuamoo.

688.-Tuota et usko itekkään.

689.-Syöphän tuota ennenkun selekääsä ottaa.

690.-Maestus varmaan sullekkii.

691.-Montas söet.

692.-Otetaan tuikku murheeseen.

693.-Otetaan sen kunniaks, kun sisko piäs sahalle töehin.

694.-Pohjanmuan kaatta.

695.-Otetaan ettee unehu.

696.-Kun tästä selevitään niin otetaan kunnon känni.

697.-Tippuu korpikuusen kyynelijä.

698.-On mualiman kirjat sekasi.

699.-Ollaan leevän syrjässä kiini.

700.-Ee se päevä tästä parane.

 

Viäntäsyjä osa 2 ( 301-500)

 Jatkoo: Savolaesten viäntäsyjä osa 2

301.-Poes poes postin tieltä.

302.-Levijää kun kulovalakee.

303.-Pukki kualimuan vartijana.

304.-Uskoo kun pukki suuriin sarviisa.

305.-Polttaa kynttilöö kumpasestakii piästä.

306.-Hyvästi selevä päevä.

307.-On ahistettu nurkkaan.

308.-Pannaan jalalla korreesti.

309.-Siitähän se nyt riemu repijää.

310.-Laetataan hynttyyt yhteen.

311.-Ee se oo mikkään uskonkappale.

312.-Ee luulo oo tiejon viärti.

313.-Puhhuu kun Ruuneperi.

314.-Elä laala, kiusoo muuten.

315.-Oekeen on, veesoo poes.

316.-Mikä laalaen tulloo, se viheltäen männöö.

317.-Parempi laeha sovinto, kun lihava riita.

318.-Sanasta miestä, sarvesta härkee.

319.-On sanasa mittanen mies.

320.-Ee sota yhtä miestä kaepoo.

321.-Männöö sukset ristiin.

322.-Kortti tuop, kortti viep.

323.-Potkii aesan yil.

324.-Mäen ihan umpisukkeloon.

325.-Se on laeha lohtu.

326.-Vakka kantesa valihtoo.

327.-Veleka on veli otettaessa, veljenpoeka maksettaessa.

328.-Työmies on palakkasa ansaennu.

329.-Ruoho on vihreenpöö aejjan toesella puolella.

330.-Ruokaraaha rengillekkii.

331.-Tuil on hyvä renki, vuan huono isäntä.

332.-Oma tupa, oma lupa.

333.-Ee nimi miestä pahenna, jos ee mies nimmee.

334.-Moen on kottiisa kuollu.

335.-Kissa kiitoksella ellää.

336.-Kerranhan se vuan kirpasoo.

337.-Ee olla ens kertoo pappia kyyvissä.

338.-Ee siitä paljoo parta paaku.

339.-On silimä kovana.

340.-Kiertää kun kissa kuumoo puuroo.

341.-On niinku kissa pistoksissa.

342.-Ee sille kunnian kukko laala.

343.-On se varsinaenen pässinpiä.

344.-Lyöpi piätä seenään.

345.-Sootaa aena vastavirtaan.

346.-On se vastarannan kiiski.

347.-Tuumasta toemeen.

348.-Ee tippa tapa.

349.-Ves on vanahin voetehista.

350.-Pietään lippu korkeella.

351.-Ee niä mehtee puilta.

352.-Se on sinun piänsärkys.

353.-Sehän kääp kun ennen tehneeltä.

354.-Konneella on hyvä veesata.

355.-Tasanen luonne, aena äkänen.

356.-Jootilaelle jottaen.

357.-Arka mies ee sua kaanista vaemoo.

358.-Heetä sillä veslintuva.

359.-Tulloo vastuupäevät.

360.-Ee napilla pelata.

361.-Joka iliman syytä suuttuu, se lahjata leppyy.

362.-Etitään neoloo heenäsuovasta.

363.-Heleppoo kun heenänteko.

364.-Ee sovi meejjän  pirtaan.

365.-On niinku tunkis kiärmettä pyssyyn.

366.-Nuorena on vihta viännettävä.

367.-Minkä nuorena oppii, sen vanahana taetaa.

368.-Valleella on lyhyvet jälet.

369.-Siinä seon tottuuven torvi.

370.-Ee se toohu ikkee kysy.

371.-Kiänty kuppi nurin.

372.-Oel paenavia syitä.

373.-Tekpä niin tae näen, aena männöö viärinpäen.

374.-Pannaan käet kyynärpäetä myöten ristiin.

375.-Kaekkee sitä näkköö kun vanahaks ellää.

376.-Tekköö häejjyvä.

377.-Kiljuu kun pistetty sika.

378.-Voe tuota ruojoo minkä tek.

379.- Hivukset on kun tarhapöllöllä.

380.-On niinku laatapiä härkä.

381.-Kukas sen kissan hännän nostaa, jos ee kissa ite.

382.-Ee  haakku huavoo tie.

383.-Pietään luoja mielessä ja hoosut jalassa.

384.-Pietään tupakanmittanen taako.

385.-Passoo sitä istuva valamiiseen pöötään.

386.-Käestä pittäen passataan.

387.-Eepäs nyt silimille hypitä.

388.-En oes tuotakaa tienny jos oesin eelen kuollu.

389.-Ee oo eelisen teeren poeka.

390.-Kantaa selekä viäränä.

391.-Siihen tarvitaan paljo paperrahhoo.

392.-Ee oo huolta huomisesta.

393.-Huoleton on hevoseton poeka.

394.-On se tuulella kääpä.

395.-Suis lampaan vuatteessa.

396.-Jootuu suven suuhun.

397.-Tavottelloo kuuta taevaalta.

398.-Ee mualima siihen lopu.

399.-Siinä sitä ollaan sen puhtaan kaalan kansa.

400.-Oma mua mansikka, muu mua mustikka.

401.-Laetetaan aevot narikkaan.

402.-Ee paakuteta hinkselijä.

403.-Jiätiin kiini hoosut kintuissa.

404.-Jiäp vuan paskanen vana taevaalle.

405.-Ollaan liäpän jälillä.

406.-Ollaan joron jälillä.

407.-Paestaa kun Naantalin aarinko.

408.-Tupa täännä ja porstuva puolillaan.

409.-Voe taevahan taatto.

410.-Silimät seesoo piässä.

410.-Luoja ee oo kieltännä suurija huaveelemasta.

411.-On kiini niinku takijaenen.

412.-Alahhan laputtoo.

413.-Hartijat kun laon ovet.

414.-Veetään perseet olalle.

415.-Puhhuu paskoo lämpimikseen.

416.-On rokotettu rammohvoonin neolalla.

417.-Oel niinku salaman iskemä.

418.-On niinku puusta puonnu.

419.-Piäsöö retonkiin nojjoomaan.

420.-Jouvvutaan ihan pystymehtään.

421.-Pie leepäläpes kiinni.

422.-Ootetaan kun kuuta noosevoo.

423.-Jos vuan rahkeet kestää.

424.-Naeset eellä vaekka heekoelle jäelle.

425.-Eekö sana kuulu, vae eekö se tehhoo.

426.-Ee siellä myötääsä purjata.

427.-Elä laske luikuria.

428.-Eletään niinku pellossa.

429.-Siinä aetoo kuatuu.

430.-Päevä männöö muatessa.

431.-Se on mualimanrannan mualar.

432.-Kärsi kärsi, kirkkaamman ruunun suat.

433.-Puhallettaan yhteen hiileen.

434.-Seon laeha lohtu.

435.-Se on hengelle hupa.

436.-No ee vähä mittää.

437.-Voep jootuva kiven sissään.

438.-Siitä suap vettä ja leepee.

439.-Lakastu maton alle.

440.-Hutasemalla tehty.

441.-Juttu on lähtennnä lentoon.

442.-Rolliakkaen juoruja.

443.-Pistä vuan piä pensaaseen.

444.-Löötyy siitä nurreekii puel.

445.-Rikas kun Roesos.

446.-On millä mällätä.

447.-Heevooppas puolet poes.

448.-On se nyt olovinnaan.

449.-Tehhään ristillinen tasajako.

450.-Asia on orraalla.

451.-Sillä on ketunhäntä kaenalossa.

452.-Sitte kun pappi sannoo aamenen.

453.-Ee se voevottelemalla parane.

454.-On niinku täe tervassa.

455.-Pittää jokkii nokkimisjärjestys olla.

456.-Sen verran pittää olla, ettee koerat kintulle kuse.

457.-Meenasin puota persiilleen.

458.-Pittäähän piällysmies olla.

459.-Pittää tälläätyvä.

460.-Laeta jottae riepuva piälles.

461.-On se rummoo, kun mies on korree.

462.-Ylypeys kääp lankeemuksen eellä.

463.-Kokenu kaekki tietään 

464.- Hartijoella on kaekki mualiman murheet.

465.-On Matti kukkarossa.

466.-Vuohkoo eessun taas.

467.-Parempi kahtoo kun katua.

468.-Pittää ottoo Ritolat.

469.-Viina on viisaehin juoma.

470.-Yil piäsemätön paekka.

471.-Täännä kun nuijjalla lyöty.

472.-On peokalo keskellä kämmentä.

473.-Tuosta on viis hirttä poekki.

474.-Sae jäniksen passin kooraan.

475.-Viskattiin kun vanaha rukkanen.

476.-Ee miel mettä keetä.

477.-On varsinaenen mämmikoora.

478.-Homma kääp ja henki haesoo.

479.-Paska haesoo ku paenikilipaeluissa.

480.- On se löölynlyömä.

481.-Suahaan jottae hipleetä.

482.-Kirjava kun tilikkutäkki.

483.-On niinku pakanamuan kartta.

484.-On lööhässä hirressä.

485.-Toevossa on hyvä ellee.

486.-Ee oo loppasuu.

487.-Ee tuosta oo talavelle.

488.-Poemitaan rusinat pullasta.

489.-Ee se leekiks joovva.

490.-Pyykki on pantu ja pyssyy.

491.-On lapspuolen asemassa.

492.-Ee pöllömpi homma.

493.-Siitä ee piätä silitetetä.

494.-Pittää ottoo ommoo lommoo.

495.-Pieppäs mölyt mahassas.

496.-On taejjot ruosteessa.

497.-Toen piälle.

498.-Ee koera perrään haaku.

499.-Näky vuan perävalot.

500.-Siinä mäen pasmat sekasi.

 

Telehvoonista älypuhelimmeen.

 Ee sitä osanna kukkaa seehtemänkymmentä vuotta sitte kuvitellakkaa, minkälaeseks puhelin kehittyy. Meejjännii kylällä oel pitkään aenoo puhelin kylän suurimmassa talossa. Ite kone oel seenällä, kammista pyöräätettii ja pyyvettiin keskusta yhistämmään tarvittavvaan numeroon. Elläenliäkär ja immeesliäkär oel niitä, joelle pit joskus soettoo. Muut asijat hoejettiin ylleesä kaapunnissa käävessä. Terveesijä ja kuulumisija ee kääty soettelemassa, ja muutama tappaas oel semmonen, että talosta tuotiin sannoo soetosta jostaen tärkeestä asijasta. Kaakopuhelut oes pitännä tilata, eekä semmosta meeltä millonkaa käätetty. Posti kuluki vielä sillon ja asiat hoijettiin kirjeellä. Viiskymmenluvulla kylälle tuil kaappa ja sinne tietennii puhelin. Kaapassa käävessä hoejettiin puhelinasijattii ja sen kaatta puhelimen käättö lissäänty.                

Pikkuhilijoo alako puhelimija tulla monneen talloon ja mökkiin. Kylälle laetetttin yhen mökin seenään keskustaalu. Monta vuotta se toemi niin, että keskusta hoeti ja päevysti mökin vuokralaeset, ensin pari naesimmeestä ja sitten pariskunta.    Oeskoon ollunna kolomen-neljäkymmenen liittymän töpselit parraemmillan. Sitten alako aatomatisoenti ja kyläkeskusta ee ennee tarvittu.

Minun puhelimen käättöen lissääty vasta 65- Keskon aekana. Aekasemmissa työpaekoessa oel puhelin, vuan eehän sitä suanu käättee ommiin puheluihin, ee tullunna ies mieleen. Armeejassa puhelin oel päevystäjän pöövvän luona käätävällä. Aenoo joka soetti oel kummitäet Helsingistä. Kun puhelu tuil, päevystäjän huuto kuulu koko kerrokseen, että naeset soettaa. Keskolla puhelimesta tuil sitte työkalu, kun piäsin tukkumyöjäks Iisalamessa, ja ostajaks myöhemmin Tampereella. Puhelut tuil keskuksen kaatta, vuan lähtevät tietennii mustan puhelimen numerokiekkoo veevoomalla. Kolikoella toemivia puhelinkoppija oel, vuan kaakopuheluita käätiin soettamassa vielä pitkälle 70-luvullakkii lennättimestä.                                                                                             

Ommaan huusholliin ostettiin puhelinosake ja näppäenpuhelin 1974. Vaehoen hommija myyntimieheks ja puhelinasijat hoijjettiin konttuurilla käävessä. Kun siellä käev, siellä suatto olla soettopyyntöjä iso nippu. Osan niistä ennätti hoetoo, osa jäe oottamaan ja lissee oel tullunna samanlaenen kasa. Kaekki oel hoejjossa, eekä kellää ollunna hoppuva. Vuan se muuttu matkapuhelimmiin aekaan. Muutaman vuojen aekana kaekille tuil kiire. Jos ee vastanna puhelimmeen tae ottanna yhteyttä heti eekä viijjeestosta päevä, tuil heti noottija. Sillon oel toesmiehen tunnusmerkkkijä BMW, NMT, ja HIV.  Minulla ee ollunna muuta kun NMT. Kännykät tuil käättöön 90-luvun alussa. Vaemo sae ensmäesen kännykkäsä -99. Ja hetihän se oppi sitä käättämään. Kun pitkä lasku tuil, ehän minä malttanna olla laskemata, kuinka monta tuntija se on kuukaaven aekana ollu puhelimessa. Aena puhelinlaskun tultuva suatiin sillon alakuun iänekäs keskustelu aekaan. Laskua kerty, vaekka oel jos jonniinlaesta puhepakettia ja ilimasta aekoo.

Vielä tuolta NMT:n aejjalta on tappaas, jota ee suatu selevitettyvä. Lähin aekasi uamulla työreessulle Lahteen. Oel liukas keli ja vaemo uattel varmistoo, oonko piässynnä perille. Naesiän vastas: "Tämän matkapuhelimen sijainti on jossain Baltiassa, emme saa yhteyttä." Kun vaemo sae minut sitte uamupäevällä vastoomaan, tuil äkästä iäntä, että missä sitä oekeen ollaan?! Operaattorikkaa ee osanna asijoo selvittee.         

Niihin pitkiin puhelinvuosiin jäläkeen en vieläkää rupattele liikoja puhelimessa. Asijat asijoena tiiviisti ja sillä hyvä. Vaemollekkii soetin aekanaan töehin harvoen, nyttii sen reessussa ollessa soetan vuan jos on asijoo. Nuita älypuhelimia vierastin aeka pitkään, vuan nythän ne alakaa olla asijoehin hoejjossa melekeen pakolliset.