Savolaesten viäntäsyjä osa 1 (1 - 300)

Ee männy niinkun Römsöössä! Kaatta Suomenmuan tuota on käätetty viime vuosina kun jokkii asija ee onnistu.  Savossa vastoovija lööty ennenvanahaan joka tilanteeseen ja niitä käätettiin paljo. Oon kerännä tähän jonnii verran, mitä nyt oon muistanna. Suurta ossoo käätetään kaatta Suomen eellennii, osasta on tullu sananlaskuja.
................................................................................................................................                                   
(Mitteepä oot hommaellu?)1. -Jooten olloo oon lopetellunna.                                 
(Mitenkä oot suanu aekas kulumaan?) 2.-Aeka männöö arvellessa, päevä piätä kiännellessä.3. -Päevä männöö vaekka aejjanseepäänä.                                           
(Syönnin jäläkeen:) 4.-Nyt passoo näläkäsijä huastattoo.¨5. - Nyt voep köllähtee mahasa viereen muata.¨                                                                                              
(Pelekeemisestä:) 6.-Oel syvän kintaan peokalossa. 7.-On aena peleko persiissä. 8.-Oel hätä ja hyvä miel.9. -Ee hätä oo tämän näkönen. 10.-Siinoel hättee myyväkkii.              (Voevoteltiin:)11. -Voe voe ja lämmin leepä. 12.-Voe hyvä isä tokkiisa.13. -Voe äet näetä päevijä. 14.-Voe äet jos tietäsit missä poekas on.
(Mitenkäs oot voenu?) 15.-No mikäpäs pahan tappas.16. -On jo toenen jalaka haavassa.  (Töehin lähtiissä:)17.- Ee luoja laeskoja elätä.                                       
(Vanahenemisesta:)18.- Vielähän tuo soker suussa sullaa.
(Ee muista:)19.- Ee nyt sua piähäsä                                     
(Kiireestä:) 20..-Oel tuil persiin alla.21. -Kiireellä tulloo vuan kuispäesijä mukuloeta. 22.-Oel mahan alus jalakoja täännä.

(Laeskasta immeisestä:)23.- Suattaa ruveta vaekka työn viereen muata.                   
(Ruohtiin muuttajille voetiin sannoo:)24. -Siellähän se on pesty pöövän piä.
25.-Lähtöö levveemmän leevän perrään.         
(Eehän tuosta sua selevee:)26. -Ota silimä kätteen ja kato.)                                       
(Ylypeestä immeesestä:)27. -Kulukoo piä pilivissä.28. - Kulukoo nokka taevasta kohti.  (Mitenkäs männöö.)29.- Niinku jäetä polttelis                                         
(Kääpäsestä:)30. -Soppii kun suutarin sormi sijan persiiseen.                                   
(Pahalla piällä :)31. -On nokka solomussa.32. - Nuama on kun petolinnun perse.33. -On niinku myrskyn merkki.
(Lihavasta: )34. -On ollunna ruoka-aekaan kotona.¨                                                                                                    
Erlaesiin tilanteesiin lööty aena sopiva viäntäsy:                                                   
35.-Mies tulloo räkänokastae, vuan ee tyhjän naarajasta.
36.-On sillä imeläpussi leuvvan alla
37.-Tuolle naaraa naarismuan aejjattii.
38.-Sille naaraa Kuopijon puuhevosettii.
39.-Tyhjän suap pyytämätäkkii.
40.-Tääs kun Turusen pyssy.
41.-Kylymä kun ryssän helevetissä.
42.-Pimmeetä kun persiissä jooluna.
43.-Verta tulloo kun härän niskasta.
44.-Olo on kun Ossuuskaapan hoetajalla.
45.-Hajos kun Hujasen paska Poroselän jiällä.
46.-Lissee tulloo kun pyllistää.
47.-On niinkun paska reen jalaksessa.
48.-Suo siellä, vetelä tiällä.
49.-Tääs mitta kööhälle.
50.-Varmoo kun kööhän kuolema.
51.- Sekasi ku Haminan kaapunti,52.- Piä on kun Haminan kaapunti
53.-Sama piä kesät talavet.
54.-Ee oo koeroo karvoehin kahtomista.
55.-Piäs niinku koera veräjästä.
56.-On niinku uitettu koera.
57.-Ee  koerat koeriin kintuille kuse.
58.-On pumpulissa kasvatettu.
59.-Pohjaton kun papin säkki.
60.-Tuota nyt ee puremata niele.
61.-Ähkä puhka puolen työtä
62.-Mää mää ja mäkätä männessäs
63.-Männään eekä meenata
64.-Sinne män kun Markus-setän terveeset
65.-Laetattava hampaat naalaan.
66.-Mittee siellä kupataan
67.-Oottaa helemat hampaessa

68.-Hävettää kun hyvä ruoka Hartikaesta.
69.-Vilulla hyrräättää kun Alatalon kanoja riihen parsilla
70.-Paenaa kun synti
71.-On se vuan luojan lykky
72.-Suo siellä, vetelä tiällä
73.-Hävis ku pieru Saharaan
74.-Ollaan hilijoo ku kuis sukassa
75.-Jäe jottaen hampaan kolloon
76.-Pyörii kun puolukka pillussa
77.-Mies on kun lapamato.
78.-Mitteepä huono huokaelet, turva on kelekassa.
79.-Joopa joo, sano rengit päessään.
80.-Vettää laeskansuonta
81.-Rahhoo on nii että ee paskalle taevu.
82.-Myöhästä rötistä kun on jo paskat hoosussa
83.-Pitkä kun näläkävues
84.-Sepposen selällään (vaekkapa ovi)
85.-Eejjoo piätä eekä häntee.
86.-Ee piäs vastoo
87.-Väkkee on kun Helluntae-epistolassa
88.-Ee kööhän veleka kaavaks joovva.
89.-Paestaa se päevä risukassaannii.
90.-Muasta ne pienettii ponnistaa.
91.-Ee heetetä kirvestä kaevoon.
92.-Kuollaan sitä meelläe.
93.-Ee tullu hulluva hurskaammaks.
94.-Tuil piä vetävän kätteen

95.-Laalaa vasikkavaenoon nuotilla
96.-Ite pappilan musta sika
97.-On jiäny luojalta sualiiseen
98.-Siinä ee kaavvan nokka tohise
99.-Kyllä roota porsaan kottiin ajjaa
100.-Nätti kun sika pienenä
101.-Piäsöö alakuun kun mustilaespoeka itkuun
102.-Ota omalla ohtamiärällä
103.-Yhtä pitkee kun levveetäkkii.
104.-Ee tiijjä enempee kun sika pyhäpäevästä
105.-Tulloo tulloo, eekä oo lämmintä vettä
106.-Ovi kiinni, ostolämmin, laenapuu.

107. On millä mällätä.

108.-Ee oo minunkaa suu tuohesta.
109.-Viimenen vipale Siekkisen sijanlihasta.
110.-Valehtelloo niin että korvat heeluu.
111.-On niinku juosten kustu
112.-Kaavas on pitkä matka
113.-Parittaen kun Pöljän rosvot
114.-Peräkkäen kun kööhän talon porsaat
115.-Suantasualiissa kun kuluku-ukon juustonsyönti.
116.-Kun lähtöö sutta pakkoon, tulloo karhu vastaan
117.-Etittiin kissoen ja koeriin kansa.
118.-On sillä kissanpäevät.
119.-Oelhan tuossa totta toenenpuel.
120.-Oma suu on lähempänä kun kontin suu.
121.-Ee minunkaa suu tuohesta oo.
122.-Oel kaakoo viisas
123.-Lentää kun leppäkeehäs
124.-Pittää ottoo tuas orjanmuoto
125.-Sika söe evväät
126.-Ee kannettu ves kaevossa pysy
127.-Käev niinku elävissä kuvissa
128.-Jäe reen sijalle
129.-Raha ee haese.
130.-Ee ymmärrä höökäsen pölläästä.
131.-Höllöttää kun hualeessa veessä
132.-Laeta laps asijalle ja mää ite perässä
133.-Ee tule lasta eekä paskoo
134.-Ee kukko käskiin laala
135.-Rahalla suap ja hevosella piäsöö.
136.-Työ tekijääsä neuvvoo /-Työ tekijääsä kiittää.
137.-On sukuva viärän koevun kaatta
138.-Ee savuva iliman tulta.
139.-Kurki kuoloo ennenkun suo sullaa
140.-Ee oo koeroo karvoehin kahtomista.
141.-On niinku sika vatukossa
142.-Ee korppi korpin silimee noki
143.-Tulloo vettä kun Esterin persiistä
144.-Palohan siinä tupa, vuan kuel lutikattii.
145.-Hus sika mehtään, tule jooluna kottiin.
146.-Siisti koti, ee ruuvvan muruva.
147.-Tulin vaekken kirjottanukkaan
148.-Siitähän se nyt riemu repes
149.-Kun on paekka paekan piällä, nii on markka markan piällä
150.-Pittää maksoo potut pottuina
151.-Laetto suoloja huavaan
152.-Ee parta pahalle kasva
153.-Sattu pilikka ommaan nilikkaan

154.-Näkkööhän tuon sokkee Reetahii
155.-Niin näkkyy sannoo sokkee
156.-Ee haakkuva koera pure.
157.-Siäressään on suvella murkina
158.-Valamis kun  Melperi sottaan
159.-Olo kun omenalla, punaset posket ja siemmenijä sisällä
160.-Mitähän tekis että maenittas

161.-Onhan se niinku seehtemääs kirnun huuheves.

162.- Elä usko Eskoo, Esko puhhuu paskoo.

163.- Eehän tuota usko Erkkikää.

164.- On niinku puulla piähän lyöty.

165.-Nyt eekä viijjestoesta päevä.

166.-Tehhään hyvän siän aekana.

167.-Hyvvee yötä Hanna ja lapset.

168.-Puhhuu potaskoo.%

169.-Niinku kusis vastatuuleen.

170.-Ee ollu kun tuulen huuhtoma perse.

171.-Pennissä on miljoonan alaku.

172.-Alottamista vaelle valamis.

173.-Nuttu nurin, onni oekeen.

174.-Eehän tässä olla jäniksen selässä.

175.-Ollaan hilijoo niin suahaan jänis.

176.-Jano lähtöö juomalla.

177.-Hiki laeskan syyvvessä.

178.-Niin mehtä  vastoo kun sinne huutaa.

179.-Ilta on uamua viisaampi.

180.-Elä unta niä.

181.-Jalattii on er parija.

182.-Vasen käes ee tiijjä mitä oekee tekköö.

183.-Suu säkkijä myöten.¨

184.-Kaappa se on joka kannattaa.

185.-Ee lämmin luita riko.

186.-Ahtaat paekat  kun Pielaveen kirkossa..

187.-Oma kehu haesoo.

188.-Ee vara venettä kuajja.

189.-Tie aaki taevasta myöten.

190.-Leepä tiellä pittää.

191.-Akka tieltä kiäntyköön.

192.-Tie maestuu ryynpuurolle.

193.-Puhhuu mitä sylyki suuhun tuop.

194.-Selekäpiitä karmii.

195.-Puistaa kun piru kerjäläestä.

196.-Män päen persettä.

197.-Eehän tuo kööhee kirpase.

198.-Kyllä mualimaan iäntä soppii.

199.-Joskus ja jooluna.

200.-Ee oo selevän viärti.

201.-Suu onkun seehtemän leevän uuni.

202.-Elä keekuta venettä.

203.-Makkoo evät levällään.

204.-Poejjasta polovi paranoo.

205.-Pata kattiloo soemoo, musta kylyki kummallakkii.

206.-Siinä seon puhas pulumunen.

207.-Revitään selekänahasta.

208.-Kun rupes niin repes

209.-Siäli on saeraatta.

210.-Parempi pyy pivossa kun kymmenen oksalla.

211.-Ee siinä järki piätä pakota.

212.-Laeha kun näläkäkurki.

213.-Männöö syyhytä saanaan.

214.-Ee tuosta hyvä seoroo.

215.-Savua kun seppäen pajassa.

216.-On peeliin kahtomisen paekka.

217.-Poes poekkeen.

218.-Iänellään se lintukii laalaa.

219.-Ollaan kahen vaiheilla.

220.-Laetetaan kirkko keskelle kyllee.

221.-Siinähän seon Nakkilan kirkon vaiheilla.

222.-On sillä pärreitä kaenalossa.

223.-Noosoo perse eellä puuhun.

224.-Ajetaan mutkat suoriks.

225.-Ollaan ölölläyötä.

226.-On niinku muasa myöny.

227.-Kahen kaappa ja kolomannen korvapuusti.

228.-Jiätiin reen sijalle.

229.-Kyllä luonto tikanpoejjan puuhun vettää.

230.-Kyllä mualima opettaa.

231.-Hulluja ee kynnetä eekä kylyvetä, niitä sikijää muutennii.

232.-Tuurilla ne isottii laevat seeloo.

233.-Oel moukan tuuri.

234.-Oel ihan kielen piällä.

235.-Pienenöö kun pyy mualiman lopun eillä.

236.-Tulloo kilin uatokset.

237.-Aekasa kutakii, sano pässi kun piätä leekattiin.

238.-Näätetään mistä kana pissii.

239.-Lentää kun piätön kana.

240.-Katkes kun kana lento.

241.-Pienijä on silakat joolukaloeks.

242.-Ee omena kaavvas puusta puttoo.

243.-Kerran se vuan kirpasoo.

244.-Noos karvat pystyyn.

245.-Puhhuu niinku ee oes alaleokoo ollenkaa.

246.-Puupiät pyssyy pinnalla.

247.-Piä pyörii kun pössihavukalla.

248.-Haakkoo henkeesä ku haaki kuivalla mualla.

249.-Elä muuta viserrä.

250.-Kahtoo kun lehmä uutta konttia.

251.-On niinku seepään nielly.

252.-Rieska Reetulle evvääks.

253.-Elä tuota ennee märehi.

254.-Oel siinä kuumat paekat.

255.-Nuama oel punanen kun paestikas.

256.-Oel se kirjasa lukenu.

257.-Vanahat rohveetat on kuollu.

258.-Näätetään närhen munat.

259.-Ee makkeeta mahan tääveltä.

260.-Nukkuu onnesa ohi

261.-Talosta eekä torpasta.

262.-Lähtöö lapasesta.

263.-Ee vasulla vettä kanneta.

264.-Ollaan vihreellä oksalla.

265.-Polttaa kun korsteeni.

266.-Mitä kylyvää, sitä niittää.

267.-Joka härillä ajjaa, se häristä puhhuu.

268.-Voeta leevän kahtapuolta.

269.-Kompastuu lillukan varsiin.

270.-Veri on vettä sakkeempoo.

271.-Ee pie nuolasta ennenkun tipahtaa.

272.-Oottavan aeka on pitkä.

273.-Hullu paljo töetä tekköö, viisas piäsöö vähemmällä.

274.-Heleppo nakki.

275.-Makkaralla on kaks piätä.

276.-Iso piä ja harvassa korvia.

277.-Karvat ja järki ee pysy samassa piässä.

278.-Tekköö makkaran mieleesekseen.

279.-Aena roeskuu kun rapataan.

280.- Aena sika syitä löötää, mua jiässä, kärsä kippee.

281.-Joo joo ja maeta piälle.

282.-Se siitä ja loput kirjeessä.

283.-Se siitä ja sen kestävyyvestä.

284.-Hilijoo hyvä tulloo.

285.- Merkki meejjän lampaassa.

286.-On se melekonen hongankolistaja.

287.-Ollaan rinta rottingilla.

288.-Ollaan ihan äemänkäkenä.

289.-Lähetään ennen sian pierasuva.

290.-Ee kuuna päevänä.

291.-Ee osteta sikkoo säkissä.

292.-Äly hoe, elä jätä.

293.-Jiätiin nopen osalle.

294.-Siinä sitä oltiin sen puhtaan kaalan kansa.

295.-Eehän tuossa korkeelta puttoo, kun luuvvan piältä lattialle.

296.-On niinku nukkuneen rukkoos.

297.-Ee kysyvä tieltä eksy.

298,-Ee oppi ojjaan kuajja.

299.-Ollaan er kinkerpiiristä.

300.-Ee tie muuta kun makkoo ja haesoo.

                                                                       
                                           

Tanssija ja tunnelmoo

Ennen ripillepiäsyvä ee suanu männä tanssilavvoen lähellekkää norkoelemmaan. Kun oel kääty syksyllä ja kevväällä kahen viikon ruppeemat istumassa seorakunnan sakastissa, suatiin ripillepiäsyn yhteyvessä naemalupa ja sen jäläkeen sae männä tanssiinnii. Elettiin vuotta 1959, kun polokee nylykytin Iisalamen Kyllikinrantaan juhannustanssiin. Eehän siellä uskaltanna ies aatella, että oes voenu kettää hakkee tanssimaan, vaekka oel rippipuku ja valakee paeta piällä ja ravattikkii leuvan alla. Kahtoo vuan piti ja silimät selällään ihmetellä toohuva. Eila Pienimäki laalo Vanahan veräjän luona ja se on jiännä mieleen. Vieläkii tykkeen siitä laalusta.                                                                               

Seoroovina vuosina käätiin poekaporukassa harvakseltaan lavoella ja talavella taloella kahtelemassa. Jookossa oel semmosia jotka uskaltivat hakkee naesenpuolija tanssimaan ja jokunen osassii aeka hyvästi. Katteellisena kahtelin, kun en mielestäen osanna tanssia, enkä puhuva tytöelle mittää. Miel oes kovasti tehnynnä, tanssija nimittäen. Viinookaa en osanna rohkasuks oekeen ottoo.         
Vasta armeejan jäläkeen tapahtu jottaen. Työpaekalla sattu olemaan harjottelijatyttö, joka puelväkisellä tahto minut kaverikseen Kyllikinrantaan.        Ehhän minä ilennä sannoo, etten oekeen ossoo. Ja siinähän illan mittaan huomasin, että sehän alako sujuva. Askelista ee ollu välijä vuan rytmijä lööty.

Muutamana kesänä sen jäläkeen oel vilikasta. Kesällä pit käävvä monta kertoo viikossa lavoella ja oelhan niitä tanssija. Ollin orkesteri, Osvi Niemi ja Valio Linnansaari olivat tunnetuimpia paekallisija soettopoppoeta. Isoja tähtijä ee oekeen ollu kiertuveilla siellä päen. Poekaporukassa kulettiin jos jollae oel aato käätössä,  tae yksinäännii linja-aatossa. Suatille ee ilennä ies pyrkijä, kun ee ollunna ommoo kulukuneuvvoo. Tärrääkset saen minnäe jollonnii puhuttuva seoroovaks tanssi-illaks, vuan se onnii sitten jo ihan toesen jutun aehe.

Monenlaesta saanoo

Ohhan sitä tähän ikkään tullessa piässy kylypemmmään jos jonniillaesissa saanoessa ja monenlaesessa seorassa. Koetmökin saana oel pikkunen ja musta sissäänlämpiävä, kiuvas oel iso kivikasa joka vee kolomasosan lattian alasta. Seenii yläosat oel niin mustat, että niitä ee paranna nykästä. Ves lämpis isossa muurpaassa kiukaan piällä ja kylymee vettä oel korvossa. Pestiin puisesta soekosta, saeppoona oel pala keltasta pyykkisaeppoota. Kylyvettiin talavella laavantaena ja kesällä viikollakkii. Silimiä huuhtastiin koolista pihassa ja käsiä pestiin syömään ruvetessa. Siinä sitä oel tarpeeks hykieniata.

Sitte suatto jossaen kyläpaekassa piästä kylypemmään uloslämpiävvään saanaan. Kiuvaspöntöt oel alakuun kertalämmitteesijä, ves lämmitettiin muurpaassa ja pestiinnii saanan puolella. Porstuva oel kylymä, eekä siinä tarennu oekeen vuatteeta riisuva eekä pukkee. Tuppaanhan sitä talavella hilipastiin  iliman vuatteeta.

Sitte kun muutettiin ommaan huusholliin, Iisalamessa oel hyyrytalon kellarkerroksessa puilla lämmittettävä saana, ves tuil ja män, oelpa oekeen suihkukii. Siinähän sitä hypätä rojjaatettiin kunnon loekka nykyaekaan. Seoroovassa vaeheessa sotkeennuttiin kerrostalloonni ja saanavuoro oel kerran viikossa. Perreen kesken käätiin yhtäaekoo ja lie sinne vieraattii mahtunna sekkaan, jos niitä saanapäevänä sattu olemaan käämässä.

Parraihin työvuosiin aekana piäsin käämään monissa saanailloessa, joskus isäntänäkkii. Siihen aekaan vielä pit olla juotavookii tarjolla ja mölyköörin laalu ee aena uamuyöllä ollu mussiikillisesti naatittavvoo, vuan haaskoo pit olla. 70-luvun alakupuolella oel vielä Tampereella Hotelli Emmaaksen saanassa pesijäkkii. Puhasta tuil, oel se sen verran topakka täti. Mieleen on jiännä käänti Villa Urpossa. Urpo Lahtisen naesystävä oel saeraalassa osastonhoetajana, ja Urpo oel kuhtunna koko osaston naeset saanaan. Meetä poekaystäviä oel matkassa vajjoo kymmenen parinkymmenen naesen matkassa. Kun naeset oel saanassa, Urpohan komenti: nyt pojat saunaan. Jäläkipyykkijä oel kuulema ollunna monessa perreessä.                                                                                      Pieneennii savusaanaan oon joskus piässy. Kun sieltä pihalle viäntäävvyin, oel  mustat tissinjälet selässä.